1. Osaamistarpeiden selvittäminen

Biotalous- ja ympäristöalan pilotin tekemää tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoitusta biotalousalalla on jäsennelty kuvassa 1. Heti hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin, mitkä alat ja sektorit kuuluvat biotalous- ja ympäristöalaan (kuva 4), ja mitkä yritykset, työmarkkinajärjestöt ja kehittämisorganisaatiot ovat keskeisiä toimijoita eri biotalouden osa-alueilla. Kartoitus keskittyi etenkin pilotin toimijoiden alueille eli Itä-Suomeen, Varsinais-Suomeen sekä Päijät-Hämeeseen. Työelämäkumppaneille laadittiin kyselylomake, jonka avulla tehtiin haastatteluja tulevaisuuden osaamistarpeiden selvittämiseksi (2020-2030-luvuilla). Lisäksi järjestettiin alueellisia tulevaisuustyöpajoja Future wheels -menetelmällä. Osaamistarpeiden selvittämisessä tehtiin yhteistyötä myös muiden toimijoiden ja hankkeiden kanssa (mm. Biotalouden erikoistumiskoulutuksen valtakunnallinen suunnitteluhanke) sekä hyödynnettiin olemassa olevia ennakointiraportteja. Tuloksia on koottu mm. opinnäytetyöksi (Vänskä 2017).

KUVA 1. Biotalouden osaamistarpeiden kartoitus AVOT-hankkeessa. Lisätietoja

Osallistujat edustivat keskeisiä biotalous- ja ympäristöalan organisaatioita ja yrityksiä, joilla on halua kehittää alan koulutusta. Aktiivisimpia sidosryhmiä olivat työmarkkina- ja edunvalvontaorganisaatiot (mm. MTK, Metsäteollisuus ry, Kemianteollisuus ry). Yritysten tavoittaminen haastatteluihin ja työpajoihin oli haastavaa. Puhelinhaastattelut todettiin tehokkaimmaksi keinoksi tavoittaa yritykset.

Biotalousalalla tarvitaan sekä vankkaa luonnontieteiden perusosaamista että monialaista ja poikkitieteellistä tietämystä tutkinnon lisäksi. Etenkin biotalouden prosessien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hallinta ovat tärkeitä liiketoiminnan kehittymisen kannalta. Tarvetta on myös erittäin spesifille syväosaamiselle, mutta tähän vaateeseen ei pystytä avoimen korkeakoulutuksen avulla vastaamaan (esimerkiksi tohtorikoulutuksen jälkeinen osaamisen vahvistaminen). Kartoituksissa tulivat esille myös yleiset työelämätaidot ja valmius elinikäiseen oppimiseen.

Sosiaali- ja terveysalan pilotissa (sote) kokeiltiin neljää tapaa selvittää sote-alan osaamistarpeita.

1. Valtakunnalliset ja alueelliset ennakointi- ja hankeraportit sekä opinnäytetyöt.
2. Korkeakoulujen olemassa olevat verkostot ja yhteistyötahot. Esimerkiksi korkeakouluissa säännöllisesti järjestettävät työelämäyhteistyöpäivät mahdollistavat vuoropuhelun työelämäedustajien, korkeakoulujen ja opiskelijoiden välillä. Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) toteutetaan Osallistavan kehittämisen päiviä (OSKE-tori), jotka ovat työelämää ja oppimista palvelevaa yhteiskehittämistä ja perustuvat työelämäkumppanien ja Diak:n yhteisiin tavoitteisiin. OSKE-torin toimijoita ovat työelämän ammattilaiset, palvelujen käyttäjät, kokemusasiantuntijat, vapaaehtoiset sekä Diak:n opiskelijat ja henkilökunta. Tässä toiminnassa tuodaan esille tietoa ja kokemusta ihmisten elämän moninaisuudesta sekä tehdään muun muassa työelämän kehittämishankkeita, tilaustöitä ja projekteja. Karelia-ammattikorkeakoulun tiivis yhteistyö maakunnallisten sote-palveluiden järjestäjätahon Siun soten kanssa on myös tuottanut arvokasta tietoa työelämän osaamistarpeista.
3. Webinaarisarjan tarjoaminen työelämätahoille, avoimen korkeakouluopetuksen järjestäjille ja opiskelijoille. Webinaarien tavoitteena oli nostaa esille sote-kentän keskeisiä muutoshaasteita, tarjota asiantuntija-alustuksia näihin teemoihin ja lisätä työelämän ja avoimen korkeakouluopetuksen välistä yhteistyötä. Keskeisten työelämää haastavien teemojen löytämiseksi tehtiin kartoittava webropol-kysely työelämäyhteistyötahoille. Sote-kentän muutoshaasteina ovat muun muassa ulkoistaminen ja kilpailutus, Lean-toiminta, robotiikka ja hyvinvointiteknologia sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminta sote-alalla. Yhden webinaarin osalta tehtiin yhteistyötä ICT-pilotin kanssa.
4. Palautteiden kerääminen pilotissa suunnitellun osaamiskokonaisuuden osallistujilta. Palautteessa kysyttiin, vastasiko kokonaisuus työelämän tarpeisiin. Kerätyn palautteen mukaan suurin osa osaamiskokonaisuuteen osallistuneista oli työelämässä olevia alan ammattilaisia. Opintojen sisällöt koettiin hyvin ajankohtaisiksi ja sisällöltään työelämän osaamistarpeita vastaaviksi. Palautteiden mukaan osaamiskokonaisuus tarjosi muun muassa mahdollisuuksia verkostoitumiseen, lisäsi ymmärrystä muutosprosesseista ja niiden tarpeellisuudesta sekä tuki meneillään olevaa rakennemuutosta omassa organisaatiossa.

ICT-pilotti toteutettiin Åbo Akademin ja Turun yliopiston jo olemassa olevan yhteistyön puitteissa. ICT-pilotin alussa kohdattiin Varsinais-Suomen alueella merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Yksi muutos oli Microsoftin toiminnan lakkauttaminen, jolla oli suoria vaikutuksia Salon ja Turun alueen työntekijöihin. Yrityssalon kautta AVOT-hanke ja ICT-pilotti saivat käsiteltäväkseen Microsoftilta irtisanottujen työntekijöiden koulutustoiveita.

KUVA 2. ICT-alan osaamistarpeiden tunnistaminen

Avoimen korkeakouluopetuksen IT-alan opinnot ovat tähän asti olleet pääasiassa perusopintotasoisia opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä opintojaksoja, jotka on toteutettu monimuoto-opintoina tai verkko-opintoina. Tunnistetut osaamistarpeet puolestaan edellyttivät useimmiten syventäviä opintoja tai vaativia asiantuntijatason koulutuksia. ICT-alan pilotoitaviksi osaamiskokonaisuuksiksi valikoitiin pääosin syventäviä opintoja, joille on yleensä esitaitovaatimuksia. Tavoitteena oli suunnitella osaamiskokonaisuuksia, jotka vastaisivat irtisanottujen Salon Microsoftin työntekijöiden osaamistarpeisiin. Havaittiin, että Yrityssalon kartoittamat osaamistarpeet olivat hyvin yksityiskohtaisia, esim. tietyn ohjelmointikielen opetusta. Nämä koulutustarpeet poikkesivat siitä, mitä avoin yliopisto tyypillisesti tarjoaa. Toisaalta koulutustarvekartoituksen kautta tunnistettiin aloja, jotka olisivat potentiaalisia työllistymisen kannalta.

Yhdeksi nousevaksi alaksi tunnistettiin terveysteknologia ja osaamiskokonaisuuksia lähdettiin tarkentamaan työelämässä ilmenevien tarpeiden kautta. Kartoitus toteutettiin haastattelemalla terveysteknologian alan yrityksiä ja tunnistamalla heidän kauttaan niitä osaamisen osa-alueita, joita työntekijöillä odotetaan olevan (kuva 3). Työelämän tarpeita tunnistettiin myös analysoimalla työpaikkailmoituksia ja keräämällä näin osaamiskokonaisuuden osa-alueita, joita työelämässä tällä hetkellä vaaditaan.

KUVA 3. Terveysteknologian osaamisalueita täsmennettiin yrityshaastatteluilla (Lahtiranta & Majanoja 2018)

ICT-pilotissa työelämälähtöisten tarpeiden tunnistamiseen käytettiin useita toisiaan täydentäviä lähteitä ja keinoja, joita olivat yritysedustajien haastattelut, työpaikkailmoitusten analysointi, tiedon kerääminen rakennemuutoksen kohdanneiden henkilöiden osaamistarpeista, elinkeinoyhtiöiden ja yrittäjien palvelukeskuksien (Yrityssalo, Turku Science Park) edustajien haastattelut, keskustelut yrityskontaktien kanssa, kauppakamarien, ELY-keskusten (tuleva maakuntahallinto) ja alueen TE-keskusten kontaktointi.