6. Markkinointi

Markkinoinnin kehittämisen lähtöajatuksena oli Biotalousasiantuntijan osaamissalkun pysyvyys myös hankkeen jälkeen. Näin ollen päätettiin heti alussa panostaa tunnistettavan brändin luomiseen sekä sisältöjen helppolukuisuuteen, selkeyteen ja visuaalisuuteen. Tavoitteena oli myös luoda markkinointimateriaaleista helposti päivitettäviä, käytettäviä ja levitettäviä. Markkinoinnin tukena hyödynnettiin viestinnän ammattilaisia sekä opiskelijoiden näkökulmaa.

Pilotin markkinointia kehitettiin systemaattisesti hankkeen aikana. Kehitystyön tueksi toimenpiteet kirjattiin muistiin markkinointiportfolioon. Lisäksi mm. opiskelijapalautteella kerättiin tietoa siitä, mistä kanavista opiskelijat olivat saaneet tiedon opinnoista. Kokonaisuutena markkinointiponnistusten kehityskaari voidaan jakaa karkeasti seuraaviin vaiheisiin:

1. Biotalousasiantuntijan osaamissalkulle luotiin oma visuaalinen ilme, nettisivu, Facebook-sivu sekä sähköinen ja painettu esite. Yksittäiset opintojaksot lisättiin myös opintopolku.fi -portaaliin. Markkinoinnin kärkenä käytettiin salkun teemat kokoavaa Näkökulmia biotalouteen ‑opintojaksoa, joka markkinoinnin tehostamiseksi päätettiin pitää hankkeen ajan maksuttomana.
2. Ensivaiheessa salkkuopintojen markkinoinnissa hyödynnettiin lähinnä paikallisesti hankkeessa mukana olleiden avointen korkeakoulujen yleisiä viestintäkanavia (avointen korkeakoulujen verkkosivut, asiakaslehdet, uutiskirjeet, some, markkinointitapahtumat) sekä hankkeessa toimineiden henkilöiden omia verkostoja (sähköpostimarkkinointi sidosryhmille, kuten työelämäkumppaneille ja kuntapäättäjille; some-jaot erilaisissa ryhmissä, kuten biotalous.fi).
3. Seuraavassa pilotin vaiheessa markkinointia laajennettiin entistä enemmän valtakunnalliseksi. Mukaan otettiin maksullinen Facebook-mainonta, artikkelit ja blogikirjoitukset sidosryhmäjulkaisuissa (mm. ammattiliittojen lehdet) sekä markkinointi massatapahtumissa (esim. Inssiforum ja Silva-metsänäyttely). Näkökulmia biotalouteen -opintojaksoa markkinoitiin myös ammattikorkeakoulujen yhteisessä kesäopintoportaalissa (summersemester.fi).
4. Markkinointia laajennettiin edelleen monimediaisempaan suuntaan luomalla maksullisen Facebook-mainonnan ja tapahtumamarkkinoinnin tueksi mm. mainosvideo. Salkkuopinnot pääsivät esille myös YLE:n metsäradiossa, ja podcastia hyödynnettiin markkinoinnissa. Lisäksi Facebookiin luotiin Biotalousasiantuntijoiden keskusteluryhmä, johon houkutellaan etenkin osaamissalkkuopintoja suorittaneita alumneja.
5. Hankkeen loppuvaiheessa uudistettiin osaamissalkun ilmettä sekä luotiin pysyvä nettiportaali ja osaamisjaksotietokanta, josta salkun opintojaksot ilmoittautumistietoineen löytyvät entistä helpommin. Osaksi kokonaisuutta otettiin myös Open badge ‑digitaaliset osaamismerkit, ja maksullista some-mainontaa LinkedInissä ja Twitterissä.
6. Pilottiopintojen toteutusten välillä opintoja markkinoitiin myös suoraan niille, jotka olivat aiemmin ilmoittautuneet opintojaksoille, mutta jättäneet ne syystä tai toisesta kesken. Myös opiskelijoille lähetetty tutkimuskysely voidaan katsoa markkinointitoimenpiteeksi.

Jokainen pilotissa mukana ollut korkeakoulu on omalta osaltaan osallistunut opintojen markkinointiin. Sähköinen viestintä ja etenkin some ovat tavoittaneet kohderyhmän tehokkaimmin (mittareina on käytetty mm. opintojaksolle osallistuvien sekä Facebook‑sivun tykkääjien määrää). Osaamissalkulle luotu raikas visuaalinen ilme on saanut paljon positiivista palautetta. Palautteesta on tullut myös ilmi, että pilottikierrosten edetessä myös ”puskaradio” on toiminut tehokkaana markkinoinnin välineenä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osaamissalkun markkinointitoimenpiteiden seurauksena on tavoitettu laajasti haluttu kohderyhmä eli työssä olevat biotalousosaamisen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt. Valtakunnalliset yhteiset opintojaksoportaalit, kuten opintopolku.fi ja summersemester.fi, eivät tue biotalousasiantuntijan osaamissalkun kaltaisten osaamiskokonaisuuksien markkinointia, joten oman opintojaksoportaalin luominen oli ainoa oikea ratkaisu. Myös brändäykseen ja visuaaliseen ilmeeseen käytetyt panokset ovat kantaneet hedelmää, ja osaamissalkusta on tullut valtakunnallisesti tunnettu tuote, jonka brändi markkinoi jo itse itseään. Täytyy kuitenkin muistaa, että osaamissalkun rakentamisen lähtökohtana oli tarvelähtöisyys, eli markkinoilla oli vajausta biotalouden verkko-opinnoista.

Sosiaali- ja terveysalan pilotin Innostu ikääntymisestä – asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen 15 op ‑osaamiskokonaisuutta markkinoitiin usean eri kanavan kautta:

• Jokainen pilottikorkeakoulu markkinoi osaamiskokonaisuutta omilla www-sivuillaan.
• Markkinointia varten tehtiin painettu ja sähköinen esite, jota jaettiin ja postitettiin alueen toimijoille ja yhteistyökumppaneille.
• Markkinoinnissa hyödynnettiin pilottikorkeakoulujen työelämäyhteistyöverkostoja sekä yhteistyötä opiskelijaryhmän kanssa. Yksi opiskelijatiimi teki omiin opintoihinsa liittyvän työyhteisön kehittämistehtävän AVOT-hankkeen pilottikoulutuksen markkinointiin ja alustavaan palautekyselyyn liittyen.

Pilotin toisessa toteutuksessa hyödynnettiin näkyvämmin some-markkinointia. Markkinoinnin tueksi järjestettiin Facebook-kampanja yhden sote-pilottiin osallistuneen avoimen korkeakoulun Facebook-sivulla. Osaamiskokonaisuutta päätettiin markkinoida sen korkeakoulun sivuston kautta, jossa oli laajin seuraajamäärä. Facebook‑kampanjoinnissa mainonta on helppoa, selkeää ja edullista. Mainoksen hinta oli 400 euroa, ja se näkyi Facebookissa kahden viikon ajan. Mainoksella tavoitettiin lähes 28 300 henkilöä. Mainoksen avulla saatiin osaamiskokonaisuudelle lisänäkyvyyttä ja osallistujia opintoihin. Opintokokonaisuuden palautekyselyyn vastanneista yli puolet oli saanut tietoa koulutuksesta verkon tai sähköpostin kautta. Myös painetut esitteet olivat innostaneet hakeutumaan opintoihin. Markkinoinnin monikanavaisuus osoittautui hyväksi ja toimivaksi menetelmäksi. Saatujen palautteiden mukaan sähköinen markkinointi oli kuitenkin toimivin tapa viestittää opinnoista.

ICT-alan opintojaksojen markkinointiin jäi vain muutamia viikkoja, eli koulutusten alkuvaiheen markkinointi tehtiin täysin avoimien yliopistojen vakiintuneiden markkinointikäytäntöjen ulkopuolella. Tärkeimmät markkinoinnin kohderyhmät olivat sairaanhoitopiirit, terveys- ja hyvinvointipalvelut ja ammattikorkeakoulut. Useisiin sairaanhoitopiireihin ja terveys- ja hyvinvointipalveluihin viestittiin Facebook-ryhmien kautta sekä kehittämis- ja henkilöstöpäälliköiden välityksellä. Myös Turun yliopistollisen keskussairaalan kanavia hyödynnettiin. Lisäksi ammattikorkeakouluihin lähetettiin tietoa koulutuksista.

Markkinoinnissa hyödynnettiin Facebookia ja Twitteriä. Facebookin kautta tavoitettiin useita terveysalan ammatti- ja opiskelijaryhmiä eri puolilta Suomea. Twitter-viesteissä käytettiin hashtagejä #startup, #digitalisaatio, #TechFinland, #datascience, #datascience, #healttechnology ja #healthtech. Health and Wellbeing Technologies ‑markkinoinnissa tehtiin yhteistyötä sidosryhmävinkkejä tarjonneen sote-pilotin kanssa ja alueellisesti Siun sote ‑kuntayhtymän, Joensuun Tiedepuiston Yrityshautomon sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa.

Erikseen informoitiin avoimia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, TE-toimistoja, ammattiliittoja, mediaa, yrityksiä, julkista sektoria, Turku Science Park:ia, kauppakamaria ja Varsinais-Suomen yrittäjiä. Markkinointia kohdennettiin myös Yrityssaloon ja Smartsaloon, AVOT-hankkeen yhteyshenkilöille, opiskelijoiden sähköpostilistoille sekä Turun ja Salon seudun kaupunkien/kuntien terveyspalveluihin.

Eri alojen opiskelijoille (mm. tietojenkäsittelytiede, hoitotiede) tietoa lähetettiin avoimen yliopiston Moodle-ympäristöjen kautta. Tiedon saivat myös ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöt.

Markkinointia tehtiin pääsääntöisesti sähköpostitse ja sosiaalisen median viestein. Koko kurssitarjonnasta ja hankkeesta tehtiin lehtiartikkeli Åbo Underrättelser -lehteen ja Turun Sanomien koulutusliitteeseen. Lisäksi tehtiin erillinen mobiilijulkaisu (Mobizine), jota markkinoitiin sosiaalisessa mediassa ja sähköpostitse tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteen kursseja käyneille avoimen yliopiston aikuisopiskelijoille.

Erillinen ja kohdistettu markkinointi työelämän eri organisaatioille ja sosiaalisen median yhteisöjen kautta tavoitti työelämälähtöisesti opiskelevia hyvin, sillä opintoihin saatiin osallistujia lyhyestä markkinointiajasta huolimatta. Sosiaalisen median viestintää saatiin monipuolistettua tuottamalla markkinointia varten lyhyt video:

https://www.youtube.com/watch?v=xv1JzMO9PkQ

Video: Health and well-being technology -markkinointivideo