4. Käytännön toteutuksen suunnittelu
Osaamiskokonaisuuden käytännön toteutuksen suunnittelussa sovitaan opintojen toteuttamisesta tarkemmin. Suunnittelu sisältää tiedot opintojaksojen etenemisjärjestyksestä, suoritusmuodoista, aikataulusta ja kouluttajista. Uuden osaamiskokonaisuuden suunnitteluun osallistuvat toimijat käyvät keskustelua organisaatioidensa toimintatavoista ja pyrkivät sovittamaan niitä yhteen.
Käytännön toteutuksen suunnittelussa on hyvä huomioida seuraavat:
- Kohderyhmä: Kenelle koulutus on suunnattu? Minkälainen toteutustapa ja aikataulutus kohderyhmälle parhaiten sopii? Määrittelyssä voidaan hyödyntää työelämän kumppaneiden näkemyksiä.
- Opintojaksojen suoritusjärjestys: Etenevätkö sisällöt loogisesti? Onko opintojaksoilla edeltävän osaamisen vaatimuksia? Soveltuvatko eri korkeakoulujen aikataulutukset yhteen?
- Opintojen aikataulutus, opiskelutavat ja suoritusmuodot: Ovatko opinnot riittävän joustavia niin, että ne on mahdollista tehdä työn ohella sekä aikaan ja paikkaan sitomatta?
- Ovatko työelämän asiantuntijaverkostot halukkaita toimimaan esimerkiksi asiantuntijakouluttajina?
Biotalousasiantuntijan osaamissalkkuopintojen kokoaminen rakentuu osaamisen kehittämiselle opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin. Ainoa pakollinen opintojakso on Näkökulmia biotalouteen (2 op), johon on sisällytetty myös pohdintaa opiskelijan oman osaamisen kehittämisestä ja ”esivalintaa” muista salkun kursseista.
Näkökulmia biotalouteen -opintojakso toistuu säännöllisesti lukukausittain, ja uusi toteutus alkaa aina edellisen päätyttyä. Opintojakson suoritusaika on rajattu noin 2–3 kuukauteen, jotta mahdollistetaan opiskelijoiden verkostoituminen opintojaksoon liittyvien keskustelujen ja oppimistehtävien avulla.
Moni opiskelija miettii opintojaan pitkällä tähtäimellä, joten salkkuopintojen tarjonta pyritään vakiinnuttamaan ja tuomaan pitkäkestoisesti esille opintojaksotietokannan avulla. Jokainen yhteistyöverkostoon kuuluva avoin korkeakoulu vastaa itse salkkuun tarjoamiensa opintojaksojen toteutukseen ja sisältöihin liittyvistä asioista ja pystyy opintotietokannan kautta lisäämään ja muokkaamaan opintojaksojen tietoja.
Sosiaali- ja terveysalan pilotissa paketoitiin avoimessa korkeakouluopetuksessa tarjolla olevia opintojaksoja, jotka yhdessä muodostavat uudensisältöisen osaamiskokonaisuuden. Tällaista kokonaisuutta ei ole avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyönä Suomessa aiemmin toteutettu. Paketoinnilla pyrittiin vastaamaan paremmin työelämän osaamistarpeisiin. Osaamiskokonaisuus muodosti sisällöltään loogisen kokonaisuuden ja opintojaksojen etenemisjärjestys oli valmiiksi määritelty. Työntekijä ilmoittautui kerralla koko osaamiskokonaisuuteen, jota koordinoi kukin korkeakoulu vuorollaan. Osaamiskokonaisuuden kohderyhmänä olivat vanhustyössä toimivat sosiaali- ja terveysalan työntekijät, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään sote-palveluita ja työyhteisönsä toimintaa asiakaslähtöiseksi.
Osaamiskokonaisuus toteutettiin verkko-opintoina, jotta sote-alan työntekijät pystyivät osallistumaan opintoihin eri puolilta Suomea. Diakissa ja Kareliassa avoimen korkeakoulun opiskelijat integroituivat verkko-opinnoissa tutkinto-opiskelijoiden ryhmiin. Myös luento-opetukseen pystyi osallistumaan työpaikan tai kodin tietokoneen välityksellä. Lisäksi verkko-opetusratkaisut ja -tehtävät mahdollistivat opiskelijoiden välisen verkottumisen ja kokemusten vaihdon.
Osaamiskokonaisuus järjestettiin kaksi kertaa hankkeen aikana. Toisella järjestämiskerralla Diakin jaksolla toteutettiin vielä avoimen opiskelijoille erillinen, tallennettava orientaatioluento sekä omat tehtäväohjauskerrat ja seminaari.
Yhteisen opintotarjottimen käytännön toteutus oli huomattavasti kevyempi kuin varsinaisen yhteisen osaamiskokonaisuuden rakentaminen, koska kukin yhteiseen tarjottimeen osallistuva korkeakoulu vastasi itse ilmoittautumiseen ja muihin hallinnollisiin kysymyksiin liittyvistä asioista. Näin ollen jokaisen korkeakoulun tehtäväksi jäi toimittaa sähköiseen tarjottimeen perustiedot opintojaksosta sekä linkki opintojaksoon ja ilmoittautumiseen.
ICT-pilotissa käytännön toteutuksen suunnittelussa paneuduttiin erityisesti uusien opetusratkaisujen ja toteutusmuotojen rakentamiseen. Turun yliopistossa syventäviin opintoihin rakennettiin uusia verkkokursseja, joissa osassa yhdistettiin verkko- ja lähiopetusta. Åbo Akademi toteutti viidestä kurssista koostuvan opintokokonaisuuden MOOC-pohjaisena verkkototeutuksena. Kolme kurssia järjestettiin syksyllä ja kaksi keväällä samaa aikataulua noudattaen. Opiskelija tietää aina milloin tietty kurssi järjestetään ja voi valita missä järjestyksessä etenee. Alan opiskelijat voivat opiskella kotimaassa tai ulkomailla, joten verkko-opetus on kaikkein kätevin tapa järjestää opetusta. Kumpikin korkeakoulu toteutti kurssit itsenäisesti ilman muita koulutustarjoajia, mutta Turun yliopiston kurssin toteutuksessa oli mukana alueen yritysten edustajia ja asiantuntijoita alueen ulkopuolelta.
- Minkälainen toteutusmuoto soveltuu parhaiten kohderyhmälle?
- Miten käytännön toteutuksessa varmistetaan joustavat mahdollisuudet opiskella (esim. verkko-opiskelu, kontaktiopetuksen määrä ja ajankohta)?
- Miten osaamiskokonaisuus aikataulutetaan?
- Mitkä ovat keskeiset eroavuudet korkeakoulujen välillä, ja miten näiden kanssa toimitaan sujuvasti (esim. sähköiset järjestelmät, ilmoittautumiskäytänteet, opetuksen järjestämisen tavat)?
- Miten työelämäverkostojen asiantuntijuutta hyödynnetään opintojen toteutuksessa?
- Miten osaamiskokonaisuuden käytännön toteutuksen suunnittelussa onnistuttiin ja miten sitä tulisi kehittää?
- Miten eri korkeakoulujen välinen yhteistyö sujui, ja saatiinko työelämäverkostoja mukaan toteutuksen suunnitteluun? Millaista yhteistyötä tulevaisuudessa tarvitaan?
