7. Opetus ja opintojen ohjaus
Opettamisessa ja ohjaamisessa hyödynnetään tehokkaasti ja monipuolisesti sähköisiä oppimisympäristöjä, jotta pystytään vastaamaan mahdollisimman laajasti aikuisopiskelijoiden koulutus- ja ohjaustarpeisiin. Toteutuksessa on hyvä huomioida seuraavat seikat:
- Verkkototeutukset on rakennettava selkeästi ja siten, että niissä on helppo edetä (esim. laajan kokonaisuuden suorittaminen osatehtävillä).
- Opiskelun joustavuuden kannalta on tärkeää, että opinnot voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta, työn ohella ja riittävällä aikavälillä.
- Vertaisoppiminen ja aikuisopiskelijoiden kokemusten vaihto on tärkeää.
- Riittävä struktuuri vie opintoja tehokkaasti eteenpäin.
Työelämäläheisyys voi ilmetä pedagogisissa valinnoissa esimerkiksi asiantuntijaluentoina, projekteina, hankkeina, harjoitteluina tai tutustumiskäynteinä, jotka toteutetaan yhteistyössä työnantajien kanssa. Oppimis- ja harjoitustehtävät suunnitellaan ja kytketään työelämäkontekstiin siten, että opiskelija voi soveltaa niitä omaan työhönsä ja sen kehittämiseen.
Uuden osaamiskokonaisuuden opetus voidaan toteuttaa joko siten, että korkeakoulut toteuttavat omien jaksojensa opetuksen itsenäisesti tai yhteisopettajuutena. Korkeakoulujen kannattaa sopia selkeästi opetuksen ja ohjaamisen työnjaollisista asioista ja vastuista.
Opiskelijoiden ohjauksessa voidaan hyödyntää korkeakoulujen ja kirjastojen laatimia, esim. opiskelutaitoja koskevia materiaaleja. On myös tärkeää viestiä, keneltä henkilökohtaista ohjausta on tarvittessa saatavilla.
Verkko-opetus mahdollistaa opintojen joustavan suorittamisen työelämässä oleville henkilöille. Näkökulmia biotalouteen opintojakson rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota työelämälähtöisiin pedagogisiin ratkaisuihin:
- Verkostoitumista tukevat oppimistehtävät ja -keskustelut
- Yritysyhteistyötä tai yrityksiin tutustumista vaativat oppimistehtävät
- Omien osaamistarpeiden tarkastelua ja oman asiantuntijuuden reflektointia vaativat oppimistehtävät
Osaamissalkun vahvin ohjauselementti on sisällytetty osaksi Näkökulmia biotalouteen ‑opintojaksoa. Opintojakson oppimistehtävät ohjaavat opiskelijaa pohtimaan omia osaamisen kehitystarpeitaan ja valitsemaan sopivia opintoja biotalousasiantuntijan osaamissalkusta. Myös opintojakson opettaja ohjaa omien osaamistarpeiden pohdintaan. Näkökulmia biotalouteen -opintojakson jälkeen opiskelija siirtyy käyttämään avointen korkeakoulujen normaaleja ohjaus- ja neuvontapalveluja.
Osaamissalkun verkkosivusto on rakennettu tarjoamaan neuvontaa ja ohjausta peruskysymyksiin. Verkkosivuilla on esillä päivitetty opintotarjonta, josta löytyy linkki kunkin avoimen korkeakoulun tarkempiin ohjeisiin ja ilmoittautumissivuille. Verkkosivun kautta opiskelija pystyy myös hakemaan osaamismerkkejä kokonaisuuden suoritettuaan sekä ottamaan yhteyttä salkkuopintojen koordinaattoriin tarkempia kysymyksiä varten.
Ensimmäisessä Näkökulmia biotalouteen -opintojakson pilottitoteutuksessa kokeiltiin ohjauselementtinä opintojaksoon sisällytettyjä live-tapaamisia verkkokokousjärjestelmässä. Palautteen perusteella näistä kuitenkin luovuttiin seuraavissa toteutuksissa. Mukaan jätettiin ainoastaan nauhoite, jossa on ohjeistusta käytännön asioista.
Hyväksi käytänteeksi on havaittu monipuolinen opiskelijapalautteen kerääminen. Näkökulmia biotalouteen -opintojaksolla on kerätty räätälöityä kurssipalautetta, jota on hyödynnetty opintojakson, biotalousasiantuntijan osaamissalkun opintotarjonnan ja ohjauksen kehittämisessä. Kokonaisuutta on arvioitu kaikille ilmoittautuneille opiskelijoille lähetetyn kyselyn sekä syventävien haastattelujen kautta. Lisäksi on hyödynnetty normaalin kurssipalautteen ja avointen korkeakoulujen vuosittaisten palautekyselyjen antia, mikäli siellä on ollut mainintoja salkkuopinnoista.
Sote-pilotissa kahden pilottikorkeakoulun opintojaksot toteutettiin ns. tutkintokoulutukseen integroituna opetuksena. Tämä asettaa haasteita ohjaukselle, koska ohjauksen tarpeet esimerkiksi verkko-opiskelun suhteen saattavat olla hyvin erilaisia. Lisäksi työn ohella opiskelevat aikuiset tarvitsevat vaihtoehtoisia ohjausaikoja ja verkossa totetettavaa ohjausta.
Alkuvaiheen ohjaus nähtiin tärkeänä, jotta opiskelijoiden opinnot käynnistyisivät mahdollisimman sujuvasti. Tiedostettiin, että korkeakoulujen erilaiset verkkoympäristöt saattavat haitata opiskelijoiden edistymistä. Alkuvaiheen ohjauksessa:
- Opinnot käynnistettiin yhteisellä verkkovälitteisellä aloitusinfolla, jossa kuvattiin jokaista opintojaksoa, oppimistehtäviä, opintojen suorittamista sekä ohjauksen väyliä. Info myös tallennettiin, mikä mahdollisti sen kuuntelemisen jälkeenpäin aikatauluista riippumatta.
- Osaamiskokonaisuudelle luotiin yhteinen kurssialue, jossa oli linkit kunkin korkeakoulun oppimisympäristöön.
Työelämälähtöisyys on näkynyt osaamiskokonaisuuden sisällöissä ja pedagogisissa ratkaisuissa:
- työelämän asiantuntijoiden haastattelut (UEF:n opintojakso)
- opiskelijoiden kehittämistehtävät esim. omaan työyhteisöönsä liittyen (Diak:n opintojakso)
- sote-alan sähköisten sovellusten painottaminen sisällöissä (Karelian opintojakso)
- tiimitöiden ja vertaisarviointien hyödyntäminen
Yhteisen osaamiskokonaisuuden suunnittelussa ja järjestämisessä yhteistyö avoimen korkeakoulun koordinaattorin, koulutussuunnittelijoiden ja opintojaksojen opettajien kanssa korostuu. Opintojaksojen tulisi edetä siten, että kaikki jaksot eivät toteudu samaan aikaan. Lisäksi opettajien on oltava tietoisia siitä, että avoimen korkeakoulun opiskelijoita on tulossa mukaan, etenkin integroiduissa ryhmissä, joissa osa opiskelijoista on saattanut tehdä edeltäviä opintoja yhdessä jo aiemmin.
Pilotissa havaitut tehostun ohjauksen kohdat:
- Opintojen aloitusvaihe ja erityisesti kirjautumisen onnistuminen: Kun mukana on useita oppilaitoksia, tunnukset ja kirjautumiskäytännöt osaamiskokonaisuuden sisällä voivat vaihdella. Pilotin ensimmäisessä vaiheessa Haka-kirjautuminen toimi kaikilla oppilaitoksilla, mutta toisessa pilotoinnissa tämä ei enää ollut mahdollista.
- Tiimiytymisen varmistaminen, kun opintoihin ei sisältynyt yhtäaikaista lähiopetusta: Toisilleen tuntemattomien ihmisten on haasteellista muodostaa ryhmiä verkossa ja miettiä tiimitehtävän yhteistä aihetta.
- Sujuva siirtyminen opintojaksolta toiselle on varmistettava mahdollisimman hyvin.
ICT-pilotissa lähtökohtana oli uusien opetusratkaisujen ja toteutusmuotojen testaaminen. Kaikki toteutetut kurssit olivat tasoltaan syventäviä opintoja. ICT-pilotti toteutti uuden verkkopohjaisen kurssin, joka sisälsi sekä verkko-opetusta että lähiopetuskertoja. Ajankohtana oli kevään toinen periodi yliopiston jaksotuksessa. Åbo Akademi järjesti viidestä kurssista koostuvan opintokokonaisuuden MOOC-pohjaisena verkkototeutuksena. Kumpikin korkeakoulu toteutti kurssit itsenäisesti ilman muita koulutustarjoajia, mutta Turun yliopiston kurssitoteutuksessa oli mukana alueen yritysten edustajia ja asiantuntijoita alueen ulkopuolelta. Kurssit vastasivat aihepiireiltään alueen työpaikkatarjontaa toimien näin täsmäkoulutuksina.
Åbo Akademin Data Science –opintojaksoilla hyödynnettiin OpenCourseWare-materiaaleja, joiden avulla onnistuttiin luomaan omia, työmarkkinoiden osaamistarpeeseen vastaavia opintoja. Vaikka kurssit olivat osaksi itseohjautuvia, vuorovaikutus opettajan kanssa oli myös keskeinen osa opetusprosessia. Jokaiseen kurssiin kuului lisäksi testejä ja työelämäläheisiä miniprojekteja osana arviointia.
Turun yliopiston terveysteknologian kurssin sisältö koostettiin yrityshaastatteluiden kautta koottujen aiheiden pohjalta. Kurssilla pyrittiin vastaamaan niihin tarpeisiin ja huomioihin, joita yritykset haastatteluiden aikana toivat esille. Vuorovaikutusta yritysten kanssa jatkettiin kurssin koostamisvaiheessa. Yritysten näkökulmat ja mielipiteet huomioitiin, joten yrityksillä oli mahdollisuus vaikuttaa ja saada palautetta. Alkuperäisenä ajatuksena oli tarjota kurssi webinaarina, jolloin yritysten edustajien luennot olisivat olleet avoinna kaikille kiinnostuneille. Aikataulurajoitteista johtuen kurssi kuitenkin toteutettiin perinteisemmän verkkokurssin muodossa, jolloin luennot olivat nähtävillä oppimisalustalla (Moodle).
Opetuksen toteutus
- Miten työelämäläheisyys ja joustavuus huomioidaan pedagogisissa ratkaisuissa (projektit, harjoittelu, tutustumiskäynnit, asiantuntijat, sisältöjen soveltaminen käytäntöön, työhön liittyvät kehittämistehtävät, mentorointi)?
- Millainen rooli työelämän kumppaneilla on opintojen toteutuksessa (esim. asiantuntijaluennot)?
- Miten eri korkeakoulujen opettajien välinen yhteistyö ja tiedonjako järjestetään (esimerkiksi sisältöjen looginen eteneminen, painotukset, eri opintojaksojen nivoutuminen toisiinsa, opettajien työnjaon kysymykset, arviointiperiaatteet)?
- Mitä on tarpeen sopia opetusmateriaalien laatimisesta, käytöstä ja jakamisesta
- Miten opintojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta edistetään?
- Mikä on itsenäisen opiskelun ja ryhmässä tapahtuvan opiskelun välinen suhde osaamiskokonaisuudessa? Minkälainen merkitys on esimerkiksi ryhmäytymisellä ja vertaisoppimisella?
Opintojen ohjaus
- Miten ohjaus järjestetään (esimerkiksi vastuuhenkilö ja välineet)?
- Miten opintokokonaisuuteen ja -jaksoihin perehdyttäminen järjestetään ja mitä sovitaan työnjaosta? Miten tarvittavat opiskelutaidot (esimerkiksi tieteellinen kirjoittaminen, verkko-opiskelu ja lähdeviittaaminen) varmistetaan?
- Miten opintojakson sisältöihin ja suoritustapoihin liittyvä ohjaus järjestetään?
- Miten huolehditaan opiskelijoiden sujuvasta siirtymästä eri korkeakoulujen välillä?
- Miten opiskelijan sitoutumista opintoihin voidaan tukea korkeakoulujen ja työelämän välisenä yhteistyönä?
- Miten pedagogiset ratkaisut tukivat työelämäläheisyyttä, ja miten sitä voidaan huomioida yhä paremmin tulevaisuudessa?
- Miten korkeakoulujen välisessä yhteistyössä onnistuttiin osaamiskokonaisuuden toteuttamisessa, ja mihin kannattaa kiinnittää jatkossa huomiota?
- Miten opiskelijoiden ohjaus onnistui korkeakoulujen välisenä yhteistyönä ja miten sitä tulisi kehittää?
