3. Osaamiskokonaisuuden rakentaminen

Biotalous- ja ympäristöalan pilotissa rakennetun opintokokonaisuuden lähtökohtana olivat biotalouteen kuuluvien toimialasektoreiden määrittely (kuva 4) sekä työelämäkartoituksessa esiin nousseet tarpeet. Pilotissa päädyttiin rakentamaan löyhärakenteinen ja runsaasti valinnaisuutta sisältävä osaamiskokonaisuus, joka nimettiin biotalousasiantuntijan osaamissalkuksi.

KUVA 3. Biotalouden eri sektorit AVOT-hankkeessa tehdyn määritelmän mukaisesti

Biotalousasiantuntijan osaamissalkun kohderyhmäksi määriteltiin ”kuka tahansa biotaloudesta kiinnostunut henkilö, joka haluaa päivittää osaamistaan tuoreimmalla biotalouden tiedolla”. Lisäksi osaamistarvekartoituksista nousi esille kaksi päälinjaa: (1) biotalouden perusosaamisen kehittämistarve (”introduction”) sekä (2) erittäin spesifin syväosaamisen kehittäminen jo alalla oleville huippuammattilaisille. Näin ollen osaamissalkun rakentamisessa päädyttiin siihen, että salkkua lähdetään kehittämään ensisijaisesti perusopintotasolla niin, että osaamisen kehittäminen mahdollistetaan monialaiselle ja erilaisista taustoista tulevalle kohderyhmälle. Syväosaamisen vaateeseen pyritään vastaamaan osaamissalkkuun suunnitellulla teemoittelulla ja lisäämällä mahdollisesti kansainvälisiä MOOC-kursseja tarjontaan.

Osaamissalkun opinnot koottiin toisiaan täydentävästi kattamaan ”biotalouskukkasen” (kuva 4) kaikkien terälehtien sisältöjä, mutta kuitenkin siten, että päällekkäistä tarjontaa vältetään. Salkkuopintojen kriteerinä oli ensisijaisesti aikaan ja paikkaan sitomaton verkko-opiskelu. Osaamissalkku rakennettiin valinnaisuutta sisältäväksi siten, että jokainen opiskelija pystyy valitsemaan omia osaamistarpeitaan vastaavan kokonaisuuden. Opintosisällöistä ainoa pakollinen opintojakso on Näkökulmia biotalouteen -opintojakso (2 op), jonka aikana opiskelijat pohtivat ohjatusti osaamisen lisäkehittämistarpeitaan. Tavoitteena on motivoida heitä valitsemaan lisää osaamissalkun opintoja.

Näkökulmia biotalouteen -opintojakso (2 op) tuotettiin, koska vastaavaa biotalouden kokonaisuuden koostavaa verkkokurssia ei ollut olemassa. Opintojakson suunnittelussa hyödynnettiin tehtyjä osaamistarvekartoituksia. Opintojakso vahvistettiin osaksi Karelia-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaa. Pilotointi osoitti, että biotalouden yleiselle verkko-opintojaksolle on runsaasti kysyntää. Opintojakson suunnittelussa ja oppimisympäristön rakentamisessa otettiin huomioon käyttäjälähtöisyys hyödyntämällä mm. opiskelijanäkökulmaa.

Biotalousasiantuntijan osaamissalkun kehittämistyön myötä useat korkeakoulut ovat innostuneet kehittämään myös omaa verkko-opintotarjontaansa, ja näin biotalouden osaamissalkkua on pystytty laajentamaan mielekkäällä tavalla.

Sote-pilotissa tehtiin kolme erilaista kokeilua:

1. Pilottikorkeakoulujen yhteinen osaamiskokonaisuus Innostu ikääntymisestä ‑asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen 15 op -osaamiskokonaisuus (”pakettimalli”)
2. Opintotarjotin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville
3. Työelämälähtöinen webinaarisarja

Sosiaali- ja terveysalan (sote) -pilotissa yhteisen osaamiskokonaisuuden ratkaiseva valinta tehtiin hankkeen käynnistymisvaiheen ensimmäisessä tapaamisessa. Laajasta sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta-alueesta valittiin kohderyhmäksi ikääntyneet ja heidän palvelujensa parissa toimivat työntekijät.

Yhteinen opetuksen suunnittelu käynnistyi siten, että kukin lähestyi työelämäverkostojaan selvittääkseen niiden koulutustarpeita. Esiin nousseiden tarpeiden ja koulutustoiveiden jälkeen tutustuttiin korkeakoulujen olemassa oleviin opetussuunnitelmiin. Reunaehtoina olivat:

1. Muodostettavan osaamiskokonaisuuden tulee perustua olemassa oleviin opetussuunnitelmiin (avoimen korkeakouluopetuksen lähtökohta).
2. Opintokokonaisuuden tulee olla sisällöltään looginen ja ajallisesti hyvin etenevä kokonaisuus.
3. Opintokokonaisuuteen sisällytettävien opintojaksojen tuli olla verkko-opintoja.

Kunkin korkeakoulun toimijat listasivat oman organisaationsa opintojaksotarjonnan, joka liittyi jollakin tavoin valittuun aiheeseen. Osaamiskokonaisuuteen valittiin sellaiset opintojaksot, joissa on vahva teoriaosuus, työelämän kehittämistä tukevat tehtävät, uusia arjen työkaluja ja toimintamalleja tarjoavat osuudet. Kokonaisuuden tavoitteena oli vastata työelämästä nousseisiin osaamistarpeisiin. Opintojen järkevä aikataulutus tuotti haasteita: oli tärkeää saada aikaan täysin verkkopohjainen kolmen korkeakoulun tuottama kokonaisuus, joka toteutuisi opiskelijoiden näkökulmasta loogisesti etenevänä ja työn ohessa opiskeltavana.

Innostu ikääntymisestä -osaamiskokonaisuus oli 15 opintopisteen laajuinen ja rakentui kolmen eri korkeakoulun opetussuunnitelmien mukaisista opintojaksoista:

• Katsaus palvelujärjestelmiin ja eettisiin kysymyksiin, 5 op (Itä-Suomen yliopisto)
• Asiakaslähtöinen kehittäminen, 5 op (Diakonia-ammattikorkeakoulu)
• Asiakaslähtöiset sähköiset sote-palvelut, 5 op (Karelia-ammattikorkeakoulu)

Osaamiskokonaisuuden tavoitteena oli vahvistaa ikääntyneiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden osaamista muuttuvissa sote-palveluissa.

Sote-pilotissa toteutettiin myös kokeilu yhteisestä opintotarjottimesta liittyen lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyyn. Yhteinen opintotarjotin haluttiin luoda käyttäjäystävälliseksi, eli tarjottimen sisältö jäsennettiin valmiiksi laajempiin teemoihin. Yhteinen tarjotin antaa opiskelijalle mahdollisuuden valita aiheeseen liittyvästä tarjontakoosteesta ajankohdiltaan ja kestoiltaan sopivimmat opintojaksot. Samalla tuodaan esiin koulutusten katvealueet, joissa koulutustarjontaa on mahdollista kehittää. Tarjotin rakentui siten sisältölähtöisesti perinteisen korkeakoululähtöisyyden sijasta.

Yhteisen tarjottimen rakentamiseen liittyi myös haasteita. Koska tarjotin haluttiin toteuttaa ensisijaisesti sähköiseen muotoon, piti linkitykset tehdä myös oikeisiin ja ajantasaisiin opintojen toteutussuunnitelmiin. Korkeakoulujen järjestelmien muutokset kuitenkin aiheuttivat sen, että tarjottimen julkaisemisessa ei pysytty ihan suunnitellussa aikataulussa. Koska työväline on kehitetty pidempiaikaiseen käyttöön, sitä on mahdollista muokata lukukausittain tapahtuvissa päivityksissä.

Webinaarisarjan (4 webinaaria) tavoitteena oli tuottaa tietoa työelämän uusiin haasteisiin sekä tarjota työelämän ja avoimen korkeakoulun toimijoille asiantuntija-alustuksia ajankohtaisista, ennakkokyselyllä kartoitetuista teemoista.

ICT-pilotin työelämälähtöiset avaukset olivat laajuudeltaan erilaisia yksittäisen uuden opintojakson suunnittelusta 20 opintopisteen osaamiskokonaisuuden tarjoamiseen avoimena verkkokoulutuksena. ICT-pilotissa luotiin spesifejä erikoistumisaloja käsitteleviä uusia sisältöjä (Health and Well-being Technology 5 op) ja lisättiin avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaan syventäviä joustavasti tehtäviä opintoja (Data science 25 op).

Tarjolla oleville opintojaksoille ei asetettu vaatimuksia koulutustaustan osalta, vaikka tekniikan alan perustaitojen hallinnasta oli hyötyä opintojakson suorittamisessa. Työkokemus ja muu aiempi osaaminen helpottavat asioiden käsittelyä ja eritaustaisten henkilöiden tuoma taustatieto rikastaa opintojakson kokonaissisältöä. Esitaitovaatimusten vuoksi osalle opiskelijoista tarjottiin ICT-alan perusopintoja, joita on tarjolla avoimen yliopiston opintotarjonnassa. Opintojakson suorittaminen oli mahdollista työn ohessa, mutta joillakin opintojaksoilla oli lähikertoja, joiden aikana suoritettiin muun muassa yritysvierailuja ja ryhmäytettiin opiskelijoita. Åbo Akademin avoimina yliopisto-opintoina tarjoamat opinnot toteutettiin kokonaan verkko-opetuksena.

ICT-pilotissa tarjotut opintojaksot olivat kaikki tasoltaan syventäviä viiden opintopisteen opintojaksoja, ja näiden lisäksi avoimen yliopiston opintotarjontaan avattiin 15 opintopisteen Capstone-projektikurssi.

Åbo Akademi toteutti omassa MOOC-ympäristössään viiden opintojakson Data Science ‑kokonaisuuden. Kaupallisten toimijoiden materiaalin sijasta Åbo Akademi toteutti ja tarjosi oman sisällön käyttäen hyväksi mm. amerikkalaisten huippuyliopistojen OpenCourseWare-materiaalia. Kokonaisuuden opintojaksot olivat 1) Introduction to Data Science, 2) Data Analysis with Visual Basic 3) Machine Learning 4) Data Analytics Software 5) Computational Modelling: Methods and Applications.

Uusia käytänteitä IT-alan kurssitoteutuksissa olivat verkkopohjaiset menetelmät (luennot avoimina webinaareina kaikille kiinnostuneille, avoimet verkkokurssit MOOC-kurssien tapaan) sekä yritysten edustajien hyödyntäminen opintokokonaisuuksien määrittelemisessä ja kurssien luennoitsijoina.

Kun yhdistetään erilaisten korkeakoulujen tarjontaa samaan osaamiskokonaisuuteen, tarvitaan tarkempaa vertailevaa analyysiä opintojaksojen sisällöistä, laajuuksista ja suoritustavoista. Jos osaamiskokonaisuuksia rakennetaan ammattikorkeakoulun ja yliopiston opetussuunnitelmien osista, saattaa olla sekä haaste että mahdollisuus yhdistää teoreettisia opintoja käytännönläheisiin opintoihin.